Pieniä muistikirjoja

Pienet muistikirjat ja vihkoset ja vähän isommatkin tietty, ovat olleet aina heikouteni. 

Meiltä löytyy niitä milloin mistäkin, osa tyhjinä, osa muistiinpanoja pullollaan tai ainakin puolillaan. Eli meillä ei periaatteessa pitäisi koskaan olla hankalaa tilanteessa,jossa tarvitsee nopeasti kynää ja paperia...  

Nämä pikkusöpöläiset ovat kyllä ihan kivoja näinkin, mutta...

....kun askartelukärpänen puraisee, niin voi käydä näin...

Laitoin kansien suojaksi kontaktimuovin. Käytäntö sitten kyllä kertoo kannattiko se.

Terkuin, annakaisa

Jotain uutta...

Enkelien ystävä halusi pipoonsa kuvioksi siivet. Ja minä lupasin tehdä parhaani.


Siipien havinaa siis...tässä luonnosteluja...

Ja tässä muutama valmis...

Harmaat siivet ovat heijastinkankaasta ja kaksi muuta ihan trikoota ja pitsikangasta. Pikkaisen piti bling blingiä laittaa myös.

Ja tällaiset siivet ompelin Hänelle, jonka ideasta nämä lähtivät. Heijastinkankaasta vähän niinkuin suojelusenkelin siivet samalla.

Näitä ei tule enempää eli uniikit siivet vain Hänelle.

terkuin, annakaisa

Avaimenperät

Tilkkujen tuhoamista. Avaimenperiksi tälläkertaa...

Terkuin annukaisu

Vihkoja vintagetyyliin

Uusi vuosi ja uudet kujeet...ja uudet kalenterit.

Viimevuosi meni pelkästään Elliksen Notebookin kanssa, (TOKI minulla on Notebook myös vuodelle 2018), mutta nyt ostin myös Ajaston Ark kalenterin.

Siihen sitten tein kolme vihkoa. Kaksi 9,5x18cm ja yhden 9x17cm. En ole vielä perehtynyt niin paljoa kalenterisanastoon, että osaisin käyttää oikeaa nimitystä koosta, vai liekö nämä ihan omaa luokkaansa =)=) Sivut olivat alunperin isommasta vihkosta. Leikkasin ne paperileikkurilla sopivan kokoisiksi ja kannet tein kartongista. Nitomisen sijaan ompelin sivut yhteen.

Ah, ja sitten pääsi koristeluhommiin. Eli mustetta, washiteippiä, diecutseja ja kiiltokuvia kehiin  ja koetin muistaa että vähemmän on enemmän ;)

Minua nin kovin viehättää tämä vintagetyyli...

Tämä vihko on pienempi kuin kaksi muuta.

Tässä kuvaa vaaleanpunaisen vihkon sisältä. 

Ja tältä näyttää ruskean vihkon sisus.

Vähän on sivujen reunat vinksollaan ja erikokoisia, mutta olen ihan tyytyväinen ihka ensimmäisiin itsetehtyihin vihkoihin.

Terkuin annukaisu

Tampereen kädentaito-messut

Joulu oli ja meni, mutta palataanpa hetkeksi vielä pikkujoulutunnelmiin. Perinteinen pikkujoulureissu suuntasi taas Tampereelle kädentaito-messuille (jonne saimme liput tätä blogi-kirjoitusta vastaan).

Yöjunan saavuttua Tampereelle aamutuimaan lähdimme nauttimaan runsaasta ja kiireettömästä aamupalasta. Tankkasimme tulevaa koitosta varten ja suunnittelimme messukierrosta.

Messujen parasta antia oli ihana Nea Krantz, jonka kojulla voisi viettää vaikka koko päivän jutellen laukuista, käsitöistä, kierrätyksestä ja ihan mistä vaan !! Ja tietysti Nea designin ihana Sanna-olkalaukku lähti mukaan Tanja-repun kaveriksi. Ihan mahtavaa kun Nean tuotteilla on jokaisella oma tarina.

Vakio-ostokset tehtiin taas Elliksen pienessä kalenteripuodissa.

Ilta kului leppoisasti hotellissa viinin ja askartelun merkeissä.

Perinteisiin kuuluu myös Tampereen jäätelötehtaan herkut. Eivätkä ne pettäneet tälläkään kertaa.

Viimeisenä iltana väsyneet, mutta onnelliset blogistit nauttivat Ravintola Puiston antimista junan lähtöä odotellessa.

Tämän vuoden reissuja odotellessa,
Kaisuliina ja annakaisa

Kalenterivuosi

Tästä se lähti.

Vuosi sitten.

Kaisuliina sai minutkin innostumaan kalenterituunauksesta ja Tampereen Kädentaitomessuilta sitten löytyi mulle Elliksen Notebook.

Tulostin ja teippailin viikkonäkymät sisälle itse. Jätin toisen sivun aukeamasta tyhjäksi, jotta saan koristella sen viikottain teemaan sopivaksi.  

Kannet näyttivät tuunauksen jälkeen tälläisilta.

Käsialatreenausta kevään messureissun jälkeen.

Tässä kuva kesäloman loppumistunnelmista...

Ja välillä mun Alma kissakin tykkää olla Planner girl

Uusi kalenteri ( Ajaston Ark ) odottaa jo seuraavalle vuodelle ja Elliksen Notebook lähtee Tampereelta mukaan tänäkin vuonna.

Terkuin annukaisu

Planner girl

Vuosi sitten tajusin, että minä olen planner girl. Eli sellainen tyyppi, joka tykkää koristella kalentereita. Tätähän olen siis harrastanut jo yläasteelta asti, mutta nyt tästä on tullut ihan maailman laajuinen harrastus. Mulla on ollut kalenteri  12-vuotiaasta asti ja aina olen niitä koristelut. 7 vuotta sitten jäin äitiyslomalle enkä kalenteria enää ostanut. Ajattelin, että sellainen on tarpeen vain opiskelijalle/työläiselle. Vuosi sitten löysin netistä muita alan harrastajia ja tajusin, että kalenteria voi käyttää vaikka mihin! Ja oli minulla kotiäitinäkin menoja ja muistettavia asioita!

Ensin tein kalenterin vihkoon ja päätin, että jos jaksan sitä ”pitää” kolme kuukautta, saan ostaa itselleni ihan plannerin. En ollut tajunnutkaan miten paljon muitakin vaihtoehtoja on kuin vain marketeissa myytävät ajastot ja burdet.

Esikoisen syntymästä asti olen pitänyt ”suoritepäiväkirjaa” eli olen kirjoittanut ylös mitä olemme puuhanneet, mitä tyttö on tehnyt/oppinut jne. Yhdistin nämä kirjailut kalenteriin. Kolme kuukautta meni ja planneri tuli, mutta vasta nyt olen saavuttanut ”planner peacen” niin kuin näissä piireissä sanotaan. Minulla siis meni vuosi ennen kuin löysin itselleni sopivan kalenterikokonaisuuden.

En tykkää kierresidonnasta enkä renkaista, mutta niin se on vaan pakko myöntää, että avattavat renkaat toimivat minulla parhaiten. Koko A5 on hyvä ja kansina kiinasta tilatut nimettömät. Kiinakalentereissa on pienet renkaat verrattuna kalliisiin merkkiplannereihin, mutta siihen mahtuu sopivasti  52 viikkoa eikä tee kalenterista liian isoa mukana kuljetettavaksi. Insertit eli kalenterin lehdet olen itse tehnyt ja tulostanut, koska sopivia ei löytynyt mistään valmiina.

TN:stä eli traveler’s notebookista tykkään myös (koska vihkot! <3 ) mutta kalenterina se ei minulla toiminut. Niimpä minulla on tn:ssä muistivihkon lisäksi leikevihkoja.

Ja tottakai puhuin Annukaisun mukaan touhuun! Mikä onkaan ihanampaa kuin kuin juoda kahvia ja tuunailla pikkuisen kalentereita ystävän kanssa.

Että tämmöistä sitä on täällä vuoden päivät puuhailtu.

Syysterveisin,

Kaisuliina